Harvaan asuttu Suomi tarvitsee verkkoyhteyksiä, jotta ihmiset voivat asua, työskennellä ja yrittää myös suurten kaupunkien ulkopuolella. Asukkaiden ja palveluiden pysyminen maaseudulla on myös turvallisuuskysymys. Tuore kyselytutkimus valokuituliittymien käyttäjille osoittaa, että toimiva laajakaista parantaa arkea ja mahdollistaa asumisen ja yrittämisen myös harvaan asutuilla seuduilla.
Kesän 2025 aikana nostetaan esiin EU:n maaseuturahoitusta saaneita kulttuurikohteita erityisesti sosiaalisessa mediassa. Kirjo on laaja, sillä EU:n maaseuturahoitusta saaneita kulttuuria edistäviä hankkeita on rahoitettu pelkästään Leader-ryhmien kautta yli 3 000 kappaletta viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Monimuotoinen maaseutu –osasto nostaa esiin ruuantuotannon tulevaisuuden ja luonnon monimuotoisuuden teemoja. Osastolla järjestetään muun muassa maitolaiturikeskusteluja ja työnäytöksiä perinneaitojen teosta. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah avaa messut ja vierailee osastolla avajaispäivänä.
Saaristolain uudistamista valmisteleva työryhmä on käsitellyt kevään aikana saaristolain palveluja koskevia säännöksiä. Työryhmä näkee 40 vuotta sitten annetun lain perustelut edelleen relevantteina.
Ruokastrategian tiimoilta järjestettiin innostava Strackathon-tapahtuma 11.-12.6. Helsingin yliopiston Viikin kampuksella. Tapahtumassa tiimit pääsivät luomaan vaihtoehtoisia strategioita, jotka toimivat myös inspiroivana materiaalina varsinaiselle strategiatyölle.
Euroopan unionin puheenjohtajavaltio Puola järjestää epävirallisen maatalousministerikokouksen 15.-17. kesäkuuta Varsovassa. Suomea kokouksessa edustaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.
Vesihuollon vähähiilisyystiekartassa asetetaan tavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Vesihuollon vähähiilisyys tukee Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista.
Matti Puolimatka kirjoittaa blogissaan, että Suomella on kaikki edellytykset olla ruuantuotannon suurvalta. Meiltä löytyy monia vahvuuksia, joita voimme käyttää hyödyksi! Haasteitakin on, mutta niistä on mahdollista selvitä yhteistyöllä.
Pohjoismaisessa seminaarissa jaettiin kokemuksia ruokasuositusten edistämisestä eri maissa. Esillä olivat muun muassa viestintäkampanjat, joukkoruokailu ja yhteistyö elintarvikealan kanssa. Tilaisuus keräsi lähes 400 osallistujaa.
Elinvoimainen maaseutu on Suomen valtti. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö tarjoaa valtavat mahdollisuudet. Taloudellisen kasvun aikaansaaminen edellyttää uudenlaisia tapoja toimia ja ajatella.
Maa- ja metsätalousministeriö on asiantuntijaorganisaatio. Meillä työskentelee paljon muun muassa maa- ja metsätaloustieteiden, oikeus- ja hallintotieteiden sekä eläinlääketieteen huippuosaajia.
Maa- ja metsätalousministeriö on uudistuvan ja kestävän ruoka- ja luonnonvaratalouden mahdollistaja sekä luotettavien tietovarantojen tuottaja. Maa- ja metsätalousministeriö edistää toiminnallaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala kattaa maa- ja puutarhatalouden, maaseudun kehittämisen, metsätalouden, eläinlääkintähuollon, eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonnan ja kalatalouden. Ministeriö hoitaa myös riista- ja porotaloutta, vesivarojen käyttöä ja maanmittausta.
